ADHD-Matematiikka, mikä monsteri vai onko?

Minulle matematiikka ja kellon opettelu olivat ala-asteella yhtä helvettiä. 

Etkö nyt tajua? Kato nyt kun minä näytän? Näin tää tehdään! Ethän sinä edes keskity!

Kun sen opiskelu oli niin vaikeaa ja siinä meni koko perheellä hermo yrittäessä auttaa läksyjen kanssa. Koulussa numeron olivat niitä, että juuri ja juuri pääsit kokeista läpi. Kyllähän se pistää vähemmästäkin luovuttamaan. Ja varsinkin kun minulla ei ollut tähän aiheeseen mitään mielenkiintoa. Läksyjen teko yleensäkin oli aikamoista suossa rämpimistä. Kun ei vaan olis jaksanut kiinnostaa. 

Ihan yhtäkkiä

Ylä-asteella kaikki vaan aukes. Mutta oon miettinyt aina tätä jälkeen pän, koska se oli outoa. 6-luokalla olin vielä saanut juuri ja juuri läpi matematiikan. Mutta 7- luokalle palatessa ei ongelmia. Kaikki mitä opetettiin opin ja yllättävän nopeasti. Johtuukohan se opettajasta, koska opettaja vaihtui. Opettaja, joka opetti matematiikkaa ylä-asteella teki paljon havainnollistamista taululle. (Okei en muista miten ala-asteella opetettiin).

Rakastuin matematiikkaan ja pidin siitä. Se oli mielenkiintoista ja odotin aina innolla matematiikan tunteja. Yläasteella matematiikan numerot kohenivat ja lopulta taisin saada kokeista jopa 8 ja 9 arvosanoja. 

Ammattikoulussa sama jatkui. Lääkelaskut oli ihan parhaita. OUTOA sanon minä.

Kellon opettelu oli myös tosi vaikeeta, muistan vaan sen että monesti hermot meni.

Nykyisin kyllä osaan kellon ja tiedän mitä kello on oli se tavallinen tai digitaalinen. Mutta jos pitää miettiä aikaa eteenpäin kellosta siihen tarvitsen aina tavallisen seinäkellon, jotta voin laskea.

Viimeksi kun esim. tein ruokaa, ruoan piti olla 50 minuuttia uunissa. 

Kello oli 16.05 tästä jos pitäisi kertoa 50 min eteenpäin niin on käytävä kello läpi 5min kerrallaan eli 16.10, 16.15,16.20 jne. ja sitä ennen laskettava sormilla kuinka monta 5 minuuttista 50 minuutissa on. 

Muillehan se nyt olisi nopea että 50 minuutissa on 10kappaletta 5 minuuttisia. 

Tavallisesta seinäkellosta lasken myös 5 minuuttia kerrallaan mutta siinä en tarvitse ensin sormia vaan voin suoraan laskea kellosta. 

Toki tässäkin jos kello olisi ollut tasan klo 16.00 --> olisin osannut heti sanoa 16.50. Tämähän on ulkoa opeteltua eikö? Hahmottamis vaikeuksia siis luulisin?

Käytän myös aina laskinta ja sormia laskemiseen. En koskaan luota pelkkään päässä laskuun. Vaikka sekin onnistuu mutta siinä vaan menee enemmän aikaa. 

Päässä laskeminen tapahtuu todella monimutkaisesti enkä nyt just osaa sitä tähän avata. 

Töissä kerran hyvä tarina matematiikkaan liittyen. Sain kollegalta laskutoimituksen tehtäväksi ja oli kiire. En tosin muista mihin tämä liittyi tai miksi minun piti se laskea. Mutta laskutoimitus oli niinkin vaikea kuin 1+1. No monethan vain sanoisivat että se on 2.

Minä otin laskimen käteeni ja laskin sillä 1+1 =2. Jonka jälkeen nauroin ja sanoin sitten kollegalle, että näin hyvä olen matematiikassa, piti tällainen lasku ihan laskimella laskea. 

Tässä taas näkyy tee ensin ajattele myöhemmin. Se tulee varmasti näkymään muissakin kirjoituksissa.

Ehkä siinä olisi minulle sopiva motto.